Kekkonen

Kekkonen, Kekkonen, keskiolut Kekkonen


Kuten uhkailtua, tänään tuoppiini pääsi mallasolut Kekkonen. Saimaan Juomatehtaan ilmeisesti aika uusi lanseeraus, joka kantautui tänne eteläiseen Saksaan odotettujen vieraiden tuliaispussissa. Ihanat vieraat, ja ihana olut.

Punertava tuopillinen Kekkosta maistui minulle paremmin kuin Teron samanaikaisesti nauttima bayerilaisen Ettaler luostaripanimon Kloster Edel Hell. Ehkä täyteläisiin saksaisiin oluisiin vain on liian tottunut, mutta tämä Kekkonekin tuntui raikkaalta vaihtelulta. Pakko tosin on mainita, että suomalainen järvi tuli elävästi mieleeni oluen hetken aikaa seistessä tuopissa. Niinpä aloittelevan oluttaren kolme adjektiivia Kekkosesta ovat: raikas, punertava sekä saimainen.

Mutta Hyvää olt.

Perusbisse -ystävä vai vihollinen?

Oma mielikuvani perusbissestä on Koffin 0,33l punainen tölkki. Kuohuvaa ja kultaista nestettä, joka sopii parhaiten nautittavaksi saunan (ja makkaran) kera. Maku ei sinällään herätä itsessäni positiivista mielikuvaa. Mutta suomalainen kesäinen sauna ja siihen liitettynä tuo tölkki on mielessäni jotakin hyvin mielekästä.

Perusbisse on hyvin usein vaalea Lager-olut. Suomessa kaikista ostetuista oluista näitä vaaleita Lagereita taitaa olla aika reilusti suurin osa. Valvirahan ei voi lainsäädännön vuoksi erotella alkoholitilastoissaan oluet kuin pintahiiva, pohjahiiva ja muut kategorioihin.

Perusbisse kuuluu pohjahiivaoluisiin, joiden osuus kaikista myydyistä oluista oli nopeasti, lyhyellä matikalla laskettuna 98%. Melkoinen markkinajohtaja siis. Saksan vastaavia lukuja en vielä etsinyt, mutta mielenkiinnosta taidan nekin jostain kaivaa. Samoin kuin joudun vielä selittämään itselleni pinta- ja pohjahiivojen eroavaisuuden. Vaikka sekin luento on minulle useasti pidetty.

Anyways, oluihin olen tutustunut alun alkaen vaaleilla Lagereilla, kuten varmasti yli 98% suomalaisista nuorista. Nykyään valitsen kuitenkin aina jotakin muuta. Nyt kuitenkin odottaa jääkaapissa kylmenemistään eräskin Kekkonen. Sen aion nauttia heti sopivan tilaisuuden tullen, ja tietenkin arvostella sen sitten tänne.

(lähde ja tilasto: http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/alkoholi/tilastot) 

Harrastuksena olut

Meillä harrastetaan oluita. Niitä ostellaan, keräillään, tehdään itse ja tietenkin nautitaan suurella ilolla. Lisäksi niistä jutellaan, niitä tutkitaan ja hutkitaan sekä kuvaillaan. Joskus jopa matkustetaan oluen perässä.  

Ja suurimmaksi osaksi tämä harrastus on miehen toimesta. 

Itse tunnen ja harrastan oluita huomattavasti vähemmän. Tai siis maistellut olen varmasti keskivertokuluttajaa useampaa laatua, mutta tietotaito on silti vajavaista. Ja se on tämän blogin aihe. Tutustuttaa itseni oluen ihmeelliseen maailmaan, ja samalla kirjoittaa siitä. 

Miehellä on viime aikoina johtotähtenä ollut Adrian Tierney-Jonesin 1001 beers you should try before you die -kirja. Itse otan johtotähdeksi tutustumisen laajasti oluen eriosa-alueisiin historiasta ja valmistuksesta aina kulutukseen. Itseni tuntien blogi tuskin on pitkäikäinen, mutta nyt innostus (ja jano) on kova.